Lisääntymisterveyden tietopankki:

Lapsettomuus

Lapsettomuus (infertiliteetti) tarkoitettaa sitä, että raskaus ei ole alkanut vuoden kuluessa, vaikka yhdyntöjä on ollut säännöllisesti. Tahaton lapsettomuus koskettaa yhä isompaa määrää suomalaisia ja vuosittain jopa noin 3000-4000 paria hakeutuu lapsettomuustutkimuksiin.

Varaa aika lapsettomuuslääkärin ensikäynnille

Ovumia Fertinovan hedelmöityshoitoklinikoille Helsinkiin, Tampereelle ja Jyväskylään, pääset helposti ja nopeasti, ilman lähetettä.

Varaa aika lapsettomuuslääkärille

Lapsettomuus, sen syyt ja tutkimukset

Lapsettomuuden syyt

Tahattoman lapsettomuuden mahdollisuus lisääntyy iän myötä: arvioidaan, että 20–25-vuotiaista alle 10 %, 30–35-vuotiaista noin 15 % ja 35–40-vuotiaista 40 % kärsii lapsettomuudesta. Merkittävin naisen hedelmällisyyttä alentava tekijä onkin munasolun ikääntyminen. On hyvä tiedostaa, että raskauden alkamisen todennäköisyys on huomattavasti suurempi, kun raskautta yritetään hedelmällisessä iässä.  Ehkäisyn poisjättämisen jälkeen raskaus alkaa 80–85 %:lla pareista vuoden kuluessa, jos nainen on alle 38-vuotias. Tämän jälkeen vielä puolet tulee raskaaksi ilman hoitoja seuraavan vuoden kuluessa.

Lapsettomuuden syyt voivat johtua niin naisesta kuin miehestäkin.  Noin neljäsosa lapsettomuutta aiheuttavista tekijöistä löytyy naisesta, noin neljäsosa löytyy miehestä ja noin neljäsosassa tapauksista syy löytyy molemmista. Aina lapsettomuuden syitä ei kuitenkaan pystytä selvittämään. Syy jää selittämättömäksi noin joka neljännessä tapauksessa.

Miehestä johtuvat lapsettomuuden syyt

Miehestä johtuvat lapsettomuuden syyt liittyvät luonnollisesti usein siemennesteen laatuun, mutta taustalla voivat olla myös seksuaalielämän ongelmat, kuten ejakulaatiovaikeudet tai impotenssi. Miehen heikentynyttä hedelmällisyyttä ja sperman laatua selittäviä tekijöitä ovat mm. laskeutumattomat kivekset, kivestulehduksen jälkitila, suuri kiveskohju tai erittäin runsas alkoholin käyttö. Geneettisiä syitä tunnetaan nykyään useita: vaikean spermavian taustalla voi olla mm. sukukromosomimuutoksia tai kromosomipätkien siirtymisiä eli translokaatioita. Näiden kromosomihäiriöiden ainoa oire on yleensä lapsettomuus, joten lapsettomuustutkimuksiin tulevat parit saattavat saada yllättäviä uutisia. Lisäkivesten tai siemenjohdinten tukokset voivat aiheuttaa siittiöiden puuttumisen siemennesteestä.

Siittiövasta-aineet tai siittiöiden rakennepoikkeavuudet voivat alentaa siittiöiden hedelmöittämiskykyä vaikeuttamalla siittiöiden liikkumista sekä estämällä hedelmöittymistä. Vasta-aineita voidaan epäillä, jos sperma-analyysissä siittiöt kasautuvat ja takertuvat toisiinsa. Siittiövasta-aineita voi muodostua esimerkiksi kivesvammojen tai tulehdusten seurauksena.

Naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt

Naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt voidaan jakaa karkeasti neljään osaan: munarakkulan kypsymishäiriöihin (30-40%), munanjohdinvaurioihin (10-20%), endometrioosiin (10-20%) ja kohtuvikoihin. Munarakkulakehityksen häiriöitä aiheuttavat munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, PCOS, hyperprolaktinemia ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Nämä aiheuttavat epäsäännöllisiä kuukautiskiertoja ja jopa kuukautisten puuttumisia. Harvinaisempia häiriöitä ovat munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen sekä aivolisäkehormonien puutos. Usein munarakkulakehityksen häiriö johtuu kuitenkin niin sanotuista toiminnallisista syistä. Näitä voivat olla esimerkiksi ali- tai ylipaino, syömishäiriö, liiallinen liikunta sekä muu fyysinen tai psyykkinen stressi.

Munanjohdinvauriot aiheuttavat lapsettomuutta. Munanjohtimet voivat olla joko kokonaan tukossa tai niitä ympäröivät kiinnikkeet voivat haitata munasolun kulkua munanjohtimessa. Tulehduksen jälkitila on tärkein syy munanjohtimen tukokselle. Myös lantion alueen leikkaukset tai endometrioosi voivat aiheuttaa kiinnikkeitä. Endometrioosi voi heikentää hedelmällisyyttä monin eri tavoin. Esimerkiksi laaja endometrioosi aiheuttaa lapsettomuutta, koska siihen liittyy rakenteellisia muutoksia. Munasarjojen endometrioosi voi puolestaan häiritä munarakkulan kehitystä, estää ovulaation ja häiritä keltarauhasen toimintaa.

Kohtuviat heikentävät hedelmällisyyttä, koska ne haittaavat alkion kiinnittymistä kohdun limakalvoon. Kohtuontelon epäsäännöllisyyttä voivat aiheuttaa esimerkiksi kohdun lihaskasvaimet eli myoomat, synnynnäiset rakenneviat ja hyvälaatuiset kohdun limakalvon kasvaimet eli polyypit. Joskus kohdun sisälle on muodostunut kiinnikkeitä esimerkiksi toistuvien kaavintojen seurauksena. Tällöin kohdun limakalvo ei kykene kehittymään normaalisti, joten munasolu ei pysty kiinnittymään siihen.

Milloin lapsettomuustutkimuksiin?

Lapsettomuustutkimukset kannattaa aloittaa viimeistään, kun pari on vuoden ajan säännöllisin yhdynnöin yrittänyt raskautta tuloksetta. Jos on lisäksi gynekologisia ongelmia, alavatsakipuja tai vuotohäiriöitä, kannattaa tutkimuksiin hakeutua jo tätä aiemmin. Tutkimukset ovat aiheellisia myös, jos nainen on yli 35-vuotias ja raskautta on yritetty yli 6 kuukautta tuloksetta, tai jommallakummalla on krooninen sairaus tai jatkuva lääkehoito, jonka epäillään vaikuttavan hedelmällisyyteen. Yleissairaudet (mm. diabetes, epilepsia, tulehdukselliset suolistotaudit, keliakia) voivat huonossa tasapainossa heikentää hedelmällisyyttä.

Lähtökohtana voidaan pitää, että lapsettomuuslääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua heti, kun huoli omasta hedelmällisyydestä herää, ja aina mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Ovumia Fertinovan klinikoille olet aina tervetullut keskustelemaan tilanteestasi. Tutkimusten perusteella arvioidaan, voidaanko raskautta jäädä odottelemaan vai kannattaako edetä hoitoon.

Mitä tutkitaan?

Naiselle tehtävissä tutkimuksissa selvitetään mahdolliset häiriöt sukuhormonien erityksessä ja toiminnassa sekä tehdään synnytinelinten rakenteellinen tutkimus. Kohtu ja munasarjat tutkitaan ultraäänen avulla. Erityisesti tutkitaan, irtoaako munasolu ja missä vaiheessa se tapahtuu. Ovulaatio ja sen ajankohta voidaan ennustaa seuraamalla veren LH-tasoa ja LH:n erittymistä virtsaan.

Tarkempi käsitys keltarauhasen toiminnasta saadaan mittaamalla progesteronipitoisuuksia verinäytteestä loppukierron aikana noin viikon kuluttua LH-huipun jälkeen. Lisäksi alkukierrossa voidaan tarvittaessa mitata kilpirauhasen toimintaa (TSH), prolaktiinin ja gonadotropiinien (FSH ja LH) pitoisuuksia. Emättimen kautta tehtävän ultraäänitutkimuksen avulla voidaan todeta, kypsyykö munasarjoissa normaaleja munarakkuloita.

Munanjohtimien aukiolo varmistetaan ultraäänitutkimuksella (salpingosonografia). Kohtuontelon seinämän ja limakalvon säännöllisyys tutkitaan ultraäänitutkimuksella. Jos kohdun limakalvon rakenne näyttää poikkeavalta tai naisella on ollut vuotohäiriöitä, voidaan kohdun limakalvosta ottaa koepala tarkempaa analysointia varten.

Miehen hedelmöittämiskykyä arvioidaan siemennesteanalyysin avulla. Analyysin avulla selvitetään siemennesteen määrä, siittiöiden tiheys ja kokonaismäärä sekä niiden mikroskooppinen rakenne ja liikkuvuus. Myös siittiövasta-aineiden mittaus on osa sperma-analyysiä. Jos siemennesteanalyysi on normaali, ei muita tutkimuksia todennäköisesti tarvita. Mahdollisia hormonimittauksia ovat FSH-, LH- ja testosteronimääritys. Vaikeissa spermavioissa tehdään kromosomianalyysi ja Y-kromosomin mikrodeleetiotutkimus diagnoosin tarkentamiseksi.

Psyykkisen tuen tarve

Lapsettomuus voi olla yksi parisuhteen suurimmista kriiseistä, joskus jopa niin suuri, että parisuhde ei sitä kestä.  Myös tahattomasti lapsettomat sinkut kokevat tilanteen usein todella raskaaksi. Keskusteluapu ulkopuolisen asiantuntijan kanssa voi olla tarpeen ennen kuin lapsettomuuden kriisit ja niistä seuranneet tunteet on saatu käsiteltyä. Ovumia Fertinovan Perheklinikka Tampereella, psykologimme Jyväskylässä sekä psykoterapeuttimme ja seksuaaliterapeuttimme Helsingissä, tarjoavat keskusteluapua halusitpa sitten keskustella lapsettomuudesta, parisuhteesta tai vaikkapa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Ota rohkeasti yhteyttä!

Suosittelemme myös lämpimästi hakeutumaan tarjolla olevan vertaistuen piiriin. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry kokoaa yhteen tahatonta lapsettomuutta kokeneita ja  tarjoaa vertaistukea niin netissä kuin kasvokkainkin. Älä jää asian kanssa yksin, vaan ota rohkeasti yhteyttä!

Lähteet

  • Tiitinen A., 2018. Lapsettomuus. Terveyskirjasto, lääkärikirja Duodecim.
  • Tiitinen A., 2018. Miehen lapsettomuus. Terveyskirjasto, lääkärikirja Duodecim.
  • Tiitinen A., 2018. Naisen lapsettomuus. Terveyskirjasto, lääkärikirja Duodecim.
  • Perheentupa A., Tiitinen A., 2014. Hedelmällisyys. MSD.

Lue lisää blogistamme