• fi
    • sv
    • en
    • de

Koeputki­­hedelmöitys­hoidot (IVF & ICSI)

Varaa aika ensikäynnille

Koeputkihedelmöitys on tehokas apu monista eri syistä johtuvaan lapsettomuuteen.

Koeputkihedelmöitys (In Vitro Fertilisation, IVF) kehitettiin 1970-luvulla munanjohdinperäisen hedelmättömyyden hoidoksi, mutta se on osoittautunut tuloksekkaaksi hoitomuodoksi myös esimerkiksi endometrioosipotilailla, siittiöiden heikkolaatuisuudesta johtuvassa hedelmättömyydessä ja  selittämättömässä lapsettomuudessa. Ovumia hedelmöityshoitoklinikkaan pääset jonottamatta ilman lähetettä.

ICSI koeputkihedelmöitys
Koeputkihedelmöitys mikrohedelmöityksen (ICSI) avulla Ovumian laboratoriossa Tampereella.

Munasarjojen stimulaatio

Normaalin kuukautiskierron aikana naisen munasarjoissa kypsyy ja irtoaa yksi munasolu, ja muut kasvun aloittaneet munarakkulat surkastuvat. Koeputkihedelmöitystä varten naiselle annetaan hormonihoitoa, jonka avulla saadaan useampi sillä hetkellä kehittymässä oleva munarakkula kasvamaan ja niiden sisältämät munasolut kypsymään hedelmöittymiskykyisiksi.

Hormonihoito suunnitellaan kullekin naiselle yksilöllisesti. Käytetystä hoitomuodosta riippuen se kestää 2–4 viikkoa. Hormonit annostellaan ihon alle pistämällä. Hoidon etenemistä seurataan ultraäänitutkimuksin ja joskus myös verinäytteestä tehtävien hormonimääritysten avulla.  Hormonihoidon aikana voi elää normaalia elämää, käydä töissä ja harrastuksissa.

Munasolujen keräys

Oocyte
© Ovumia

Munasolut kerätään munasarjan munarakkuloista. Toimenpide tehdään ohuella neulalla ultraääniohjauksessa emättimen kautta. Keräyksen yhteydessä naiselle annetaan suonensisäistä kivunlievitystä ja paikallispuudutus emättimen pohjaan.

Yhdellä kerralla saadaan kerättyä keskimäärin 10 munasolua, mutta määrä vaihtelee yksilöllisesti.

Munasolujen keräyksen jälkeen naisen vointia seurataan klinikalla muutaman tunnin ajan. Samalla huolehditaan riittävästä kipulääkityksestä. Sairauslomaa kirjoitetaan yleensä munasolujen keräyspäivä ja kaksi seuraavaa päivää.

Koeputki­hedelmöitys (IVF)

Koeputkihedelmöitys tehdään erityisen puhtaissa laboratorio-olosuhteissa asettamalla naiselta kerätyt munasolut ja miehen siemennesteestä erotellut siittiöt yhteiselle viljelymaljalle. Ennen munasolujen keräämistä nainen tarvitsee hormonihoitoa eli munasarjojen stimulaation. Munasolut kerätään ultraääniohjatussa toimenpiteessä munasarjojen munarakkuloista. Munasoluja ja siittiöitä viljellään laboratoriossa erityisessä viljelykaappissa, jonka lämpötila, kosteus ja kaasupitoisuus ovat tarkkaan vakioitu muistuttamaan naisen lisääntymiselimistön olosuhteita.

Hedelmöittymistä ja alkioiden kehitystä seurataan vaiheittain. Tavallisesti keskimäärin 70 % munasoluista hedelmöittyy normaalisti viljelymaljalla. Hedelmöittyneistä munasoluista noin 30–50 % kehittyy hyvälaatuisiksi alkioiksi. Näistä paras valitaan tuorealkionsiirtoon, jolloin alkio siirretään kohtuun 2–5 päivän kuluttua hedelmöityksestä. Jäljelle jääneet hyvälaatuiset alkiot pakastetaan myöhempiä pakastealkionsiirtoja varten. Keskimäärin 30–40 % tuorealkionsiirroista johtaa kliiniseen raskauteen.

“Ensimmäisestä siirrosta ei tullut raskautta, ja sitten Leo lähti ensimmäisestä pakastealkionsiirrosta.” Niina Viitanen

Viitaset
Niina, Leo ja Jouni Viitanen. Katso perheen tarina Youtubessa »

Mikro­hedelmöitys (ICSI)

ICSI
© Ovumia

Siittiön mikroinjektiota munasoluun (Intra Cytoplasmic Sperm Injection, ICSI) käytetään miehestä johtuvan lapsettomuuden hoitona, jos siemennestenäytteen siittiöiden lukumäärä on hyvin matala tai siittiöiden liikkuvuus on huomattavasti alentunut. Hoitomuotoa käytetään myös silloin, kun tavanomaisella koeputkihedelmöityksellä hedelmöittyminen ei ole onnistunut. Ennen mikrohedelmöityshoitoa naiselle annetaan hormonihoitoa, ja munasolut kerätään kuten koeputkihedelmöityshoidon yhteydessä. Miehen siemennestenäytteestä eristetään liikkuvat siittiöt mikroinjektiota varten.

Mikrohedelmöityksessä hedelmöittymistä edesautetaan viemällä yksi siittiö ohuen lasineulan avulla kypsään munasoluun. Munasolujen hedelmöittymistä ja alkioiden kehitystä seurataan samalla tavalla kuin tavanomaisessa koeputkihedelmöityksessä. Mikrohedelmöityshoidoissa saavutetaan koeputkihedelmöityshoitoja vastaavat hoitotulokset.

Alkioiden viljely

Blastocyst
© Ovumia

Munasolujen hedelmöittyminen tarkistetaan 16–20 tunnin kuluttua siitä, kun sukusolut on saatettu yhteen. Alkion siirtäminen kohtuun on jo tässä vaiheessa mahdollista, mutta pidemmän viljelyn jälkeen voidaan luotettavimmin valita siirtoon alkio, jonka raskausennuste on paras.
Tavallisimmin alkioita kasvatetaan laboratoriossa 5 päivää, jolloin alkio saavuttaa alkiorakkulavaiheen (blastokysti). Alkionsiirto on mahdollista myös jakautumisvaiheessa, jolloin parhaat kahden päivän ikäiset alkiot ovat nelisoluisia ja kolmen päivän ikäiset alkiot vastaavasti kahdeksansoluisia.
Alkioiden viljely suunnitellaan aina yksilöllisesti hoitotiimissä. Siinä otetaan huomioon mm. asiakkaan hoitohistoria.

Alkionsiirto

Embryo
© Ovumia

Alkionsiirto on toimenpide, jossa 2–5 päivän ikäinen alkio viedään kohtuonteloon. Alkio siirretään ultraääniohjauksessa erityisen siirtokatetrin avulla. Monisikiöisten raskauksien välttämiseksi alkioita siirretään useimmiten vain yksi kerrallaan. Lääkäri päättää siirrettävien alkioiden lukumäärän keskusteltuaan parin kanssa heidän hoitohistoriastaan ja toiveistaan. Hormonihoito jatkuu vielä emättimen kautta annosteltuna alkionsiirron jälkeen.

Raskaustesti tehdään kahden viikon kuluttua alkionsiirrosta. Mikäli raskaustesti on positiivinen, ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdään noin viiden viikon kuluttua alkionsiirrosta Ovumiassa tai kotipaikkakunnalla.  Jos raskaus on edennyt normaalisti, raskauden seuranta jatkuu neuvolassa.

Varaa aika ensikäynnille 

Katso myös

Asian­tuntijamme

Jarna
Moilanen

Konsernin hallintolääkäri, LT, MBA, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen lisäkoulutus
Helsinki

    

Mari
Sälevaara

LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Helsinki

    

Isto
Uusi-Erkkilä

LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Helsinki

   

Päivi
Joki-Korpela

LT, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri
Helsinki

  

Kati
Pentti

Vastaava lääkäri Tampere, LT, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri
Tampere

   

Candido
Tomás

Kehitysjohtaja Tampere, LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri
Tampere

    

Johanna
Aaltonen

LT, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri
Tampere

  

Anna
Kivijärvi

Vastaava lääkäri Jyväskylä, LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Jyväskylä

  

Jaana
Seikkula

LL, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri
Jyväskylä

  

Hanna
de
Ruyter

LL, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri,
Helsinki

  

Heli
Lyytinen

Vastaava lääkäri Helsinki, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen lisäkoulutus
Helsinki

  

Paula
Kuivasaari-Pirinen

Vastaava lääkäri, Kuopio, LT, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri
Kuopio