Gynekologi ammattitaidolla
ja suurella sydämellä.

Gynekologi eli naistentautien erikoislääkäri on erikoistunut naistentautien sekä hormonaalisten ongelmien hoitoon. Hyvä gynekologi on naisen oma luottolääkäri elämän kaikissa vaiheissa. Ovumia Fertinovan gynekologit ovat kaikki kokeneita, empaattisia ja helposti lähestyttäviä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä ja heidän tavoitteenaan on luoda vastaanotolla hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri, jotta gynekologikäynnistäsi tulee sinulle mahdollisimman miellyttävä kokemus.

Asiantuntijamme

Milloin gynekologin vastaanotolle?

Gynekologin puoleen voit kääntyä kaikissa naisen terveyteen liittyvissä kysymyksissä aina raskauden ehkäisystä raskauden suunnitteluun ja vaihdevuosioireisiin. Usein gynekologin vastaanotolle tullaan, kun ilmaantuu jokin oire, jonka syy halutaan selvittää. Tällaisia ovat esimerkiksi haittaavat alavatsakivut, ylimääräiset vuodot tai nopeasti tulleet muutokset kuukautiskierrossa. Myös säännöllinen hormonilääkitys voi edellyttää säännöllistä tarkastusta. Klinikoillamme tehdään myös varhaisraskauden ultraäänitutkimuksia aina raskausviikolle 12 saakka.

Gynekologisen käynnin aiheita voivat olla esimerkiksi:

• gynekologiset tarkastukset
• gynekologisten sairauksien hoito ja seuranta
• runsaat vuodot, kivuliaat vuodot, ylimääräiset vuodot
• kuukautishäiriöt, epäsäännöllisyys tai kuukautisten puuttuminen
• kuukautisten siirto
• raskauden ehkäisyn suunnittelu, aloitus ja seuranta
• raskaudensuunnittelu
• raskauden keston ja paikan tarkistaminen
• raskauden seuranta
• synnytyksen jälkitarkastus
• gynekologiset tutkimukset
• vaihdevuosioireet
• virtsavaivat, virtsankarkailu
• yhdyntäkivut, alavatsakivut
• gynekologiset tulehdukset
• seksitautiepäilyt
• seksuaalisuuteen liittyvät huolet ja ongelmat

Gynekologin erikoisalaa ovat myös hedelmällisyyteen ja lapsettomuuteen liittyvät kysymykset. Asiantuntijamme ovat erityisen perehtyneitä juuri näihin asioihin. Mikäli oma hedelmällisyys mietityttää, voit varata ajan Hedelmällisyyskatsastukseen.

Hedelmällisyyskatsastus on 45-60 minuutin mittainen erikoislääkärin vastaanottoaika, joka on tarkoitettu niille, jotka ovat epävarmoja hedelmällisyydestään tai miettivät mahdollisuuksiaan perustaa perhe nyt tai myöhemmin. Vastaanotolla tehdään gynekologinen tutkimus ja ultraäänitutkimus, joten Hedelmällisyyskatsastus korvaa myös gynekologisen vuositarkastuksen.

Mikäli olette jo yrittäneet raskautta yli vuoden ajan, suosittelemme hedelmällisyyskatsastuksen ja gynekologin vastaanoton sijasta varaamaan ensikäyntiajan lapsettomuuslääkärimme vastaanotolle.

Mitä gynekologin vastaanotolla tapahtuu?

Gynekologin vastaanotolla käydään aluksi läpi syyt käyntiin sekä kerrotaan huolet ja toiveet.  Lääkäri haastattelee sinua ja arvioi samalla yleisen terveydentilasi. Gynekologi tekee myös gynekologisen ultraäänitutkimuksen sekä tarvittaessa gynekologisen sisätutkimuksen. Myös rinnat voidaan tutkia. Jokaisella käynnillä arvioidaan erikseen, kuinka laajoja tutkimuksia on tarpeen tehdä.

Vastaanotolla voidaan tehdä pieniä toimenpiteitä kuten ehkäisykapselin tai kierukan asennus tai poisto. Tarvittaessa voidaan ottaa irtosolunäyte kohdunsuulta (papa-koe), sukupuolitautinäytteitä tai kudosnäytteitä esimerkiksi kohdun limakalvolta (Pipelle) sekä verikokeita. Gynekologisen vastaanoton pituus on yleensä 20 minuuttia. Mikäli käsiteltäviä asioita on paljon, tai jos muuten arvelee vastaanoton vaativan normaalia pidemmän ajan, kannattaa se kertoa jo aikaa varattaessa. Kaksinkertaisen ajan varaaminen on mahdollista.

Vastaanoton jälkeen

Aina yksi käynti ei riitä kaikkien asioiden käsittelyyn. Jos vastaanotolla on otettu näytteitä, näiden vastaukset saadaan usein vasta muutaman päivän kuluttua. Jatkotoimenpiteet suunnitellaan yhdessä lääkärin kanssa, ja mikäli jokin löydös vaatii seurantaa tai kontrollointia, sovitaan samalla uusi käyntiaika tai yhteydenotto.

Otettujen näytteiden vastaustavasta sovitaan yhdessä. Voidaan esimerkiksi sopia, että lääkäri soittaa ja kertoo sinulle kokeiden tulokset ja mitä ne tarkoittavat. Jos jokin vastaus on poikkeava, on hoitavalla lääkärillä aina vastuu huolehtia siitä, että saat asiasta varmasti tiedon sekä ohjeet, kuinka edetä asian kanssa jatkossa.

Jos jokin asia jää vielä vastaanoton jälkeen mietityttämään, omaan gynekologiin kannattaa ottaa yhteyttä jättämällä soittopyyntö ajanvarauksen kautta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kuinka usein gynekologilla kannattaisi käydä?
Gynekologisen tarkastuksen tarve on yksilöllinen. Sukupuolielämän alettua gynekologinen tutkimus on suositeltavaa tehdä noin joka toinen vuosi, kun kaikki on kunnossa. Epämääräiset oireet ovat aina syy hakeutua lääkärin vastaanotolle pikimmiten.

Mikä on papa-koe ja kuinka usein se tulisi ottaa?
Papa-koe on gynekologinen irtosolukoe, joka on kehitetty kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseksi. Lisäksi sen avulla saadaan hyödyllistä tietoa valkovuodon syistä ja gynekologisista tulehduksista.  Papa-näytteet otetaan emättimen pohjukasta, kohdunnapukan pinnasta ja kohdunkaulakanavasta. Näytteenotto ei satu, mutta pientä nipistystä voi tuntua. Tutkimuksen jälkeen voi olla niukkaa rusehtavaa vuotoa.

Suomessa kohdunkaulan syövän seulontatutkimuksiin kutsutaan 30-60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Tätä useammin näytettä ei tarvitse ottaa, jos sille ei ole aihetta ja seulonnan yhteydessä otetut näytteet ovat olleet normaalit. 20–24-vuotiailta papa-koe voidaan ottaa, jos sille on ilmeistä tarvetta oireiden, yksilöllisten riskitekijöiden, sukupuolitautien tai gynekologisen infektiodiagnostiikan perusteella.

Jos sinulla on poikkeavia gynekologisia oireita, voit aina hakeutua papa-tutkimukseen oma-aloitteisesti.

Vaatiiko hiivatulehdus gynekologikäynnin?
Emättimen hiivatulehdus on hyvin tavallinen hedelmällisessä iässä olevien naisten vaiva. Sen aiheuttaja on lähes aina Candida albicans -niminen hiivasieni, joka kuuluu emättimen normaaliin kasvustoon, mutta joka on hiivatulehduksessa yltynyt liikakasvuun.

Hiivatulehduksen oireita ovat tyypillisesti voimakas kirvely, kutina tai ärsyttävä tunne sekä vaalea, tuoksuton vuoto. Valkovuoto on kokkaremaista, vaaleaa ja seinämiin tarttuvaa. Joskus valkovuoto voi olla tasaista, harmaata, jopa vetistä. Ulkosynnyttimien limakalvolla saattaa olla pieniä haavaumia ja punoitusta.

Aina alapään kutina ei kuitenkaan tarkoita hiivatulehdusta. Itse asiassa vain alle puolella kutinaoireisista on hiivatulehdus. Tämä kannattaa huomioida myös itselääkinnässä, sillä gynekologiset oireet saattavat aiheutua myös muista syistä, jotka vaativat erilaista hoitoa. Jos olet aikaisemmin sairastanut emättimen hiivatulehduksen tai muuten tunnistat oireet, voit hoitaa tautia itselääkinnällä. Toistuva hiivatulehdusoire täytyy kuitenkin varmistaa jatkotutkimuksilla sekä selvittää mahdolliset syyt tulehduksen toistumiselle.

Varaa aika gynekologille, jos

• sinulla on oireita ensimmäistä kertaa
• olet alle 16- tai yli 60-vuotias
• sinulla on hiivatulehduksia usein
• olet raskaana
• esiintyy epäsäännöllisiä verisiä vuotoja tai pahanhajuista vuotoa
• sinulla on alavatsakipuja ja/tai kuumetta
• sukupuolielimissä on rakkuloita
• on syytä epäillä, että oireet aiheutuvat sukupuolitaudista
• myös kumppanilla on oireita
• sinulla on virtsaamisvaikeuksia
• itsehoito ja itselääkintä eivät 3 vuorokaudessa lievitä oireita tai oireet eivät viikossa parane
• polttava tunne ja ärsytys lisääntyvät tai oireet pahenevat hoidon aikana.

Olet lämpimästi tervetullut Ovumia Fertinovaan gynekologin vastaanotolle! Palvelemme sinua ammattitaidolla ja suurella sydämellä!

Lue lisää blogista:
Nainen, ethän unohda säännöllisiä gynekologisia tarkastuksia opiskelujesi päätyttyä?

Lähteet:
www.terveyskirjasto.fi