• fi
    • sv
    • en
    • de

Ennakoiva munasolujen pakastus

Varaa aika

Ihmisen lisääntyminen ei ole tasa-arvoista

Naisen hedelmällisyyden kannalta elintärkeä munasolu on ihmisen suurin solu, kooltaan 0,1 mm. Syntymähetkellä tytöllä on munasarjoissaan noin miljoona varhaisvaiheen munasolua, jotka muodostavat ainutlaatuisen munasarjareservin. Naisen elinkaaren myötä suurin osa  munasoluista menee väistämättä hukkaan, ns. ohjelmoidun solukuoleman (apoptoosin) takia.  Kun nainen saavuttaa hedelmällisen iän kuukautisten alkaessa, on munasoluja jäljellä noin 400 000. Munasoluista 300 – 500 valikoituu ovuloitumaan naisen hedelmällisen iän aikana. Niistä vain muutama hedelmöittyy, johtaa raskauteen ja lapsen syntymään. Naisen hedelmällisyys päättyy jo useita vuosia ennen varsinaista vaihdevuosi-ikää, joka on suomalaisilla naisilla keskimäärin 50-51 vuotta. Säännöllinenkään kuukautiskierto ei siis ole tae hedelmällisyydestä naisen ikääntyessä.

Ihmisen lisääntyminen on hyvin epätasa-arvoista, kun naisen tilannetta verrataan mieheen. Miehellä uusia siittiöitä muodostuu kiveksissä lähes koko elinajan, mutta naisen hedelmällinen ikä on rajallinen. Keskimäärin naisen hedelmällisyys lähtee laskemaan jo 30 ikävuoden jälkeen ja lasku kiihtyy nopeasti 35 ikävuoden jälkeen.  Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta. Hedelmällisyys alenee iän myötä munasolujen määrän vähentyessä ja munasolujen laadun heiketessä. Samalla riski keskenmenoihin ja sikiön kromosomipoikkeavuuksiin, kuten esimerkiksi Downin oireyhtymään kasvaa.

Tiesitkö, että hedelmällisyyttä voidaan tutkia?

Gynekologisella ultraäänitutkimuksella saadaan käsitys hedelmällisyydestä arvioimalla, kuinka paljon munarakkuloita munasarjoissa näkyy (ns. antral follicle count, AFC). Antimüllerinen hormoni (AMH) on hormoni, jota erittyy munasarjan pienistä epäkypsistä munarakkuloista verenkiertoon. AMH-pitoisuutta tutkimalla voidaan myös arvioida munasarjojen toimintareserviä. Kun lisäksi huomioidaan naisen ikä, voidaan antaa kohtuullisen hyvä arvio naisen hedelmällisyydestä.

Varaa aika Hedelmällisyys­katsastukseen!

Varaa aika

Ennakoiva munasolujen pakastus säilyttää hedelmällisyytesi

Munasoluja on jo vuosia pakastettu lääketieteellisistä tai sairauksista johtuvista syistä hedelmällisyyden säilyttämiseksi. Tälläisiä syitä ovat esimerkiksi alkavat, munasarjoja vahingoittavat syöpähoidot, vaikea endometrioosi tai tietyt autoimmuunisairaudet, joiden hoito voi ennenaikaisesti heikentää munasarjareserviä. Hedelmällisyyden säilyttämiselle voi olla tarvetta myös muista syistä.

Pakastamalla omia munasolujaan alle 35-vuotiaana nainen voi saada lisäaikaa esimerkiksi sopivan kumppanin löytämiseen ja mahdollisuus omaan geneettiseen jälkeläiseen säilyy pidempään. Parisuhteessakin eläville naisille voi tulla erinäisistä syistä tarve harkita munasolujen ennakoivaa pakastusta. Toiminnan tarkoituksena on antaa hieman lisäaikaa perheen perustamiselle.

woman-airplane

Psykologinen näkökulma

Ajatus munasolujen pakastamisesta voi herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Moni asiaa harkitseva voi kokea syyllisyyttä siitä, ettei ole valmis lapsen tuloon heti, vaikka syyt lapsen hankinnan siirtämiseen ovat yleensä hyvin ymmärrettäviä ja perusteltuja. Osa naisista kokee epävarmuutta siitä, haluaako ylipäätään lapsia koskaan. Toiset taas ovat kokeneet isoja pettymyksiä etsiessään kumppania, jonka kanssa perustaa kauan kaivattu lapsiperhe. Joskus puolestaan jo olemassa oleva kumppani saattaa empiä vanhemmaksi ryhtymistä.

Tapaaminen psykologin kanssa voi auttaa erilaisten tunteiden käsittelyssä ja lähitulevaisuuden tavoitteiden jäsentelyssä. Munasolujen pakastaminen voi vahvistaa naisen tunnetta siitä, että on tehnyt kaikkensa maksimoidakseen mahdollisuudet lapsen saamiseen sitten, kun elämäntilanne on vauvaa ajatellen riittävän hyvä.

Miten munasolujen ennakoiva pakastus tapahtuu?

Munasolujen pakastus edellyttää samanlaisen noin kahden viikon hormonihoidon ja munasolujen keräyksen kuin koeputkihedelmöityshoito. Aluksi selvitetään naisen munasarjojen toimintaa ja reserviä hedelmällisyyskatsastuksessa lääkärin vastaanotolla. Lääkäri kertoo myös munasolujen ennakoivaan pakastukseen liittyvän hoidon kulun yksityiskohtaisesti. Munasolujen pakastusta harkitsevat naiset tapaavat myös Ovumian psykologin, jonka kanssa käydään läpi asiaan liittyviä psykologisia näkökulmia. Neuvonnassa käydään läpi myös hedelmöityshoitoihin liittyvää suomalaista lainsäädäntöä (Hedelmöityshoitolaki ja Kudoslaki).

Pakastettujen munasolujen käyttäminen

Nainen tapaa lääkärin itse tai yhdessä puolison kanssa. Pakastetut munasolut sulatetaan ja hedelmöitetään puolison tai spermapankista valitun luovuttajan siittiöillä. Onnistuneessa hedelmöityksessä ja alkionkehityksessä siirretään alkio kohtuun 2-5 päivän kuluttua hedelmöityksestä. Alkio voidaan siirtää naisen omaan toimivaan kuukautiskiertoon, mutta yleensä tarvitaan hormonilääkitystä kohdun valmisteluun raskaudelle otolliseksi.  Ylimääräiset hyvänlaatuiset alkiot voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten.

ovumia-laboratory

Munasolujen pakastus­menetelmä

Alkioiden pakastaminen on jo pitkään käytössä ollut ja paljon tutkittu laboratoriotekniikka. Munasolujen pakastaminen on alkiopakastusta monimutkaisempi prosessi, koska munasolu on suurikokoinen ja sen ainutlaatuinen geneettinen informaatio on hauraampi kuin alkioissa. Pakastusmenetelmän kehitystyön myötä voidaan koeputkihedelmöityshoitoja pakastetuilla munasoluilla tarjota nyt rutiinisti.

Munasolupakastus ei ole ”rakettitiedettä”, mutta vaatii hedelmöityshoitolaboratoriolta erityistä panostusta ja jatkuvaa taitojen ylläpitämistä, jotta hoitotulokset pysyvät hyvällä tasolla. Munasolujen pakastuksessa käytetään ns. vitrifikaatio-tekniikkaa, jossa soluille haitallisten jääkiteiden muodostuminen estetään kylmänsuoja-aineilla ja hyvin nopealla jäähdytyksellä nestetypen -196 asteen lämpötilaan. Munasolut säilytetään tässä lämpötilassa pysähtyneen aineenvaihdunnan tilassa. Säilytysaika ei vaikuta hoitojen lopputulokseen.

Kuinka suuri mahdollisuus on tulla raskaaksi pakastetuilla munasoluilla?

Naisen ikä ja munasarjojen toiminta munasolujen pakastushetkellä vaikuttaa eniten hoidon onnistumiseen. Niillä klinikoilla, joissa munasolujen pakastaminen on vakiintunut käytäntö, ovat tulokset verrattavissa koeputkihedelmöityshoitojen tuloksiin.

Ovumiassa on ollut käytössä kesästä 2015 alkaen luovutettujen munasolujen munasolupankki, josta tehtyjen hoitojen perusteella voimme arvioida hoitotulosten olevan samankaltaisia kuin vastaavat munasolujen luovutushoidot tuoreilla munasoluilla. On toki äärimmäisen tärkeää tiedostaa, että munasolujen pakastuksellakaan emme voi varmuudella taata alkavaa raskautta ja lapsen syntymää.

Olen kiinnostunut munasolujen ennakoivasta pakastuksesta – miten etenen?

Ota rohkeasti yhteyttä Ovumian ajanvaraukseen. Hedelmällisyyteen liittyvissä kysymyksissä Ovumian Hedelmällisyyskatsastus yksin tai yhdessä puolison kanssa on hyvä lähtökohta ennakoivasta munasolujen pakastuksesta kiinnostuneelle naiselle.

Lue lisää blogistamme

Varaa aika Hedelmälli­syys­katsastukseen!

Varaa aika

Katso myös

Asian­tuntijamme

Jarna
Moilanen

Vastaava lääkäri Helsinki, LT, MBA, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri

    

Mari
Sälevaara

LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

    

Anna
Kivijärvi

Vastaava lääkäri Jyväskylä, LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

  

Isto
Uusi-Erkkilä

LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

  

Maria
Tuominen

LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

   

Kati
Pentti

Vastaava lääkäri Tampere, LT, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri

   

Candido
Tomás

Kehitysjohtaja Tampere, LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri

    

Johanna
Aaltonen

LT, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri

  

Tiina
Tissari

FM, hedelmöityshoitobiologi (ESHRE certified), laboratoriojohtaja

  

Sirpa
Mäkinen

FM, vanhempi embryologi, laboratorion kehitysjohtaja, PGT-asiantuntija

    

Milla
Häkkinen

FM, vastaava hedelmöityshoitobiologi

  

Sami
Willman

FM, Hedelmöityshoitobiologi (ESHRE certified)