Nykyaikaiset hedelmöityshoidot (IVF, ICSI, FET) ovat tehokkaita 

Lapsettomuus lisääntyy kaikkialla länsimaissa nopeasti. Esimerkiksi Suomessa 35-vuotiaista naisista lapsettomia on 27 % ja miehistä 40 % (Tilastokeskus). Heistä suuri osa haluaisi lapsia, ja yhä useampi hakeekin aktiivisesti apua hedelmöityshoitoklinikoilta.

Koeputkihedelmöitys IVF

Koeputkihedelmöitys, ja siitä kehitetyt uudet menetelmät ovat tehokkaimpia lapsettomuuden hoitomuotoja. Koeputkihedelmöitys eli IVF (engl. in vitro fertilisation) kehitettiin alun perin auttamaan naisia, joiden hedelmättömyyden syynä oli munanjohdinten vaurio. Nykyään koeputkihedelmöitystä käytetään laajasti muutoinkin hedelmättömyyden hoidossa, kuten endometrioosissa tai hedelmättömyydessä, jolle ei löydy selkeää syytä. Hoidon onnistumisen edellytyksinä ovat hedelmöittymiskykyinen munasolu, siittiöiden saatavuus sekä kohtu, joka pystyy kantamaan raskauden.

Louise Joy Brown on maailman ensimmäinen lapsi, joka sai alkunsa koeputkihedelmöityksen avulla. Hän syntyi Englannissa 25.7.1978 (Steptoe ym. 1978). Suomen ensimmäiset koeputkihedelmöityksen (in vitro -fertilisaatio, IVF) avulla aikaansaadut raskaudet lähtivät alkuun vuonna 1983, ja ensimmäinen lapsi syntyi 1984 (Seppälä ja Koskimies 1985). Suomessa on syntynyt jo yli 40000 lasta hedelmöityshoitojen avulla ja vuosittain syntyy lähes 2500 lasta (Tilastokeskus). Samalla, kun teknologia on kehittynyt, ja hoitojen määrä on lisääntynyt nopeasti, ovat myös raskaustulokset parantuneet.

IVF hoidon onnistumisprosentti

Hedelmöityshoitoja voidaan tarjota lähes jokaiselle lapsettomalle parille. Usein lapsettomuuteen ei löydy yhtä ainoaa selitystä vaan syitä on useita. IVF onnistumisen todennäköisyys on onneksi korkea, varsinkin jos hoitokertoja on useampia – IVF hoidon onnistumisprosentti eli raskausprosentti yhtä IVF-hoitokiertoa kohti on noin 20–35 %.

ICSI-hoidon onnistumisprosentti

Yksittäisen siittiön mikroinjektiohoito (intracytoplasmic sperm injection, ICSI, Palermo ym. 1992) mullisti miehistä johtuvan lapsettomuuden hoidon (Hovatta ym. 1995). Hoidossa yksittäinen siittiö viedään munasolun sisään. Mikrohedelmöitys eli ICSI onkin sovelias hoitokeino pariskunnille, joiden hedelmättömyys johtuu miehen siemennesteen laadusta. Siittiöitä saattaa olla vähän tai niiden liikkuvuus voi olla alentunut. Mikäli siemenneste ei sisällä lainkaan siittiöitä, munasolu voidaan hedelmöittää myös lisäkiveksestä, kiveksestä tai siemenjohtimesta saatavilla siittiöillä. ICSI-hoidon onnistumisprosentti eli raskausprosentti hoitokiertoa kohti on samaa luokkaa kuin IVF-hoidossa.

Fet-hoidon onnistumisprosentti

Pakastetun alkion siirto (FET) antaa mahdollisuuden tehdä useampia alkionsiirtoja yhden stimulaatiohoidon ja munasolujen keräyksen jälkeen. Nykyaikaisilla vitrifikaatiomenetelmillä toteutetuissa FET-hoidoissa tulokset ovat hyviä. Esimerkiksi Ovumian oman kehitystyön tuloksena syntyneellä vitrifikaatiomenetelmällä tehdyt FET-hoidot tuottivat 40 % kliinisiä raskauksia. Valtakunnallinen FET-hoidon onnistumisprosentti eli kliininen raskausprosentti oli vuonna 2014 27 %.

Laboratoriotekniikan edistyksellä on osuutensa hoitotuloksien paranemisessa. Hedelmöityshoitoala kehittyykin koko ajan uuden teknologian ja laboratorioinnovaatioiden avulla. Ovumian laboratorioissa on kehitetty menetelmiä miehistä sekä naisista johtuvan hedelmättömyyden hoitoon yhteistyössä TEKES:n kanssa vuodesta 2013 lähtien. Sen tuloksena on syntynyt mm. Suomen ensimmäinen munasolupankki (”The Finnish Egg Bank™”).

Hoidot luovutetuilla sukusoluilla

Luovutettujen munasolujen käyttö toimii hoitomuotona niille naisille, joiden munasarjojen toiminta on kokonaan sammunut nuorella iällä, tai munasarjojen kyky tuottaa hedelmöityskykyisiä munasoluja on heikentynyt. Lisäksi joissakin tapauksissa on turvauduttu molempien puolisoiden sukusolujen heikon laadun vuoksi alkion luovutukseen tai käyttämään sekä lahjoitettuja siittiöitä että munasoluja.

Hedelmöityshoidossa syntyneiden lasten myöhempää terveyttä on myös seurattu, eikä hedelmöityshoitojen ole havaittu lisäävän sairastavuutta tai epämuodostumien riskiä. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa lapsista saa alkunsa koeputkihedelmöityksen (IVF), mikrohedelmöityksen (ICSI) tai pakastealkionsiirron (FET) avulla. Alkioita voidaan säilyttää syväjäädytettynä pitkiäkin aikoja ja sulattaa vasta sitten kun halutaan saada toinen tai kolmas lapsi. Näin samassa perheessä voi olla lapsia, jotka hedelmöittyivät samana päivänä, mutta syntyvät eri vuosina. Tutustu myös Ovumian blogitekstiin ”Elämän alku syväjäästä vanhempien käsivarsille – Pakastealkionsiirroista (FET) ja munasolupakastuksesta raskauksia”. Nykyaikaiset lapsettomuushoidot voivatkin auttaa 70–90 %:ssa tapauksista. Ovumian klinikoilla hedelmöityshoidoissa on pakastettu yli 42000 alkiota, ja niistä on tähän mennessä siirretty yli 27000 alkiota. Hoidoistamme on syntynyt jo yli 7500 lasta.

Kirjallisuutta

  • Hovatta, O., Reima, I., Lähteenmäki, A. Siittiön mikroinjektio munasoluun. Duodecim 1995; 111: 1542–5.
  • Palermo, G., Devroey, P., Joris, H., van Steirteghem, A. C. Pregnancies after intracytoplasmic injection of single spermatozoon into an oocyte. Lancet 1992; 340: 17–8.
  • Seppälä, M., Koskimies, A. Koeputkihedelmöitys. Duodecim 1985; 101: 1464–74.
  • Steptoe, P.C., Edwards, R.G. (1978). “Birth after the reimplantation of a human embryo.” Lancet 2(8085):366
  • Tilastokeskus. Hedelmöityshoidot 2014–2015. Suomen virallinen tilasto. Terveys 2016.

Avainsanat

IVF = Koeputkihedelmöitys (engl. in vitro fertilisation) on hedelmöityshoitomenetelmä, jossa naisen munasolu hedelmöitetään miehen siittiöillä elimistön ulkopuolella. Hedelmöittyneet munasolut kasvatetaan alkioiksi, minkä jälkeen normaalisti yksi tai kaksi alkiota siirretään kohtuun. Hoidon onnistumisen edellytyksinä on hedelmöittymiskykyinen munasolu, siittiöt sekä kohtu, joka pystyy kantamaan raskauden.

ICSI = Mikrohedelmöitys (engl. intracytoplasmic sperm injection) on hedelmöityshoitomenetelmä, jossa yksittäinen siittiö ruiskutetaan suoraan munasolun sisään, jonka jälkeen edetään kuten IVF-hoidoissa.

FET = Pakastetun alkion siirto (engl. frozen embryo transfer). Koeputkihedelmöityksessä aikaansaadut hyvälaatuiset alkiot voidaan pakastaa ja siirtää myöhemmin kohtuun. Menetelmän avulla voidaan tehdä useita alkionsiirtoja, ja siten lisätä onnistumisen todennäköisyyttä.

IUI = Inseminaatio (engl. intrauterine insemination) eli intrauteriinen inseminaatio tarkoittaa kohdunsisäistä keinosiemennystä. Inseminaatiossa siittiöt ruiskutetaan kohtuonteloon.

Koeputkihedelmöityshoito = IVF- ja ICSI- hoidot.

Kliininen raskaus = Raskaus, josta voidaan todeta kliinisiä merkkejä, esimerkiksi munapussi ultraäänikuvalla tai kohdunkaavinnan yhteydessä merkkejä raskaudesta (esim. alkio, sikiö, munapussi tai istukka).

Lue aiheesta lisää: THL: Hedelmöityshoidot 2014–2015

ovumia_blogiin

←  Takaisin