”Epänormaalisti” hedelmöittyneestä munasolusta kehittynyt alkio testattiin kromosomeiltaan normaaliksi. Lopputuloksena terve lapsi.
Ovumiassa hoidossa olevan pariskunnan munasoluista vain yksi näytti hedelmöittyneen normaalisti. Tästä kehittyneen alkion siirto ei johtanut raskauteen. Jäljellä olevasta neljästä alkiosta jokainen oli kehittynyt munasolusta, jossa oli normaalin kahden esituman (2PN) sijasta joko kolme (3PN) tai neljä (4PN) esitumaa. Esitumien poikkeavan lukumäärän perusteella oletus oli, että näillä alkioilla saattaisi olla yksi tai kaksi ylimääräistä kopiota kustakin kromosomista, eli yhteensä 69 tai 92 kromosomia normaalin 46:n sijaan. Kuitenkin alkioiden hedelmöityksen eteneminen ja alkiokehitys näyttivät videoseurannassa normaaleilta, joten oli mahdollista, että yksi tai useampi alkio olisi saattanutkin kehittyä munasolusta, jossa on normaali kromosomimäärä. Kaikille epänormaalisti hedelmöittyneille alkioille päätettiin tehdä kromosomitesti. Testitulos oli oletuksemme mukainen: neljän esituman munasolusta kehittynyt alkio oli kromosomeiltaan täysin normaali. Tämän alkion siirron seurauksena syntynyt terve poikavauva on nyt 5-vuotias reipas nuorimies.
Tämä on ensimmäinen dokumentaatio lapsesta, joka on kehittynyt neljän esituman munasolusta. Tapausselostus on julkaistu Human Reproductionissa ja jutun lopussa on linkki artikkeliin.
Taustaa
Alkiolaboratoriossa munasolujen hedelmöitys tarkistetaan hedelmöitystä seuraavana aamuna mikroskoopin avulla. Kahden esituman esiintyminen munasolussa katsotaan olevan normaalin hedelmöityksen edellytys. Tällöin voidaan olettaa, että kukin 23:sta kromosomista esiintyy parillisena (ns. diploidisena), joista puolet on peräisin siittiöstä ja puolet munasolusta. Noin viidessä prosentissa munasoluista nähdään kuitenkin normaalista poikkeava määrä esitumia, mikä viittaa poikkeamaan normaalista kahden kromosomiston, eli 46 kromosomin määrästä. Usein nähdään kolme esitumaa, jolloin oletus on, että munasolusta kehittyvässä alkiossa on 69 kromosomia. Tällaisen ns. triploidin alkion siirtäminen voi johtaa raskauteen, mutta kohtalokkain seurauksin. Riskien välttämiseksi poikkeavasti hedelmöittyneistä munasoluista kehittyneet alkiot on näihin päiviin saakka pääsääntöisesti hylätty.
Munasoluja hedelmöityksen jälkeisenä aamuna. Vasemmanpuoleisen munasolun keskellä nähdään kaksi esitumaa (2PN). Oletus on, että alkion kromosomiluku on normaali 46, puolet siittiöperäisiä ja puolet munasoluperäisiä. Keskimmäisessä munasolussa näkyy kolme esitumaa (3PN), jolloin voidaan epäillä siinä olevan ylimääräinen kromosomisto, eli yhteensä 69 kromosomia. Oikeanpuoleisessa munasolussa on vain yksi esituma (1PN), jolloin oletetaan munasolussa olevan vain 23 kromosomia.
Poikkeavasti hedelmöitetyistä munasoluista kehittyviä alkioita on tutkittu tarkemmin viime vuosina. On havaittu, että monet näistä itse asiassa ovat kromosomistoiltaan normaaleja. Normaalien alkioiden osuus vaihtelee hedelmöitystavasta ja esitumien määrästä riippuen. Esimerkiksi mikrohedelmöityksellä (ICSI) hedelmöitetyistä kolmen esituman munasoluista kehittyneistä alkioista on 40-50 % normaaleja. Tavanomaisella maljahedelmöityksellä (IVF) normaalien osuus on kuitenkin selvästi pienempi. Lapsia tiedetään syntyneen poikkeavasti hedelmöittyneistä, mutta alkiovaiheessa kromosomeiltaan normaaliksi testatuista alkioista.
Kromosomaalisesti normaaleja alkiota on näin ollen hylätty mikroskooppihavaintoihin perustuen. Poikkeavasti hedelmöittyneiden, mutta normaalien alkioiden osuus on kaikista alkioista kuitenkin pieni, eikä alkioiden käyttämättä jättäminen useinkaan ole vaikuttanut hoidon lopputulokseen. Niiden merkitys voi silti olla suuri niissä hoidoissa, joissa ei päästy toivottuun tulokseen muilla alkioilla, ja hoidoissa, joissa mikroskooppitarkastelun perusteella löytyy pelkästään poikkeavasti hedelmöittyneitä munasoluja.
Pohdintaa
Jos hoidossa ei ole käytettävissä kuin yksi tai useampi poikkeavasti hedelmöittynyt munasolu, voidaan harkita alkion kromosomitestausta. Testikustannuksista johtuen olisi hyvä saada arvio siitä, kannattaako testiä tehdä. Normaalin alkion löytymisen todennäköisyys riippuu esitumien määrän ja hedelmöitystavan lisäksi alkion laadusta ja kasvunopeudesta. On havaittu, että 3PN-munasoluista kehittyneistä alkioista diploidit, eli kromosomistoltaan normaalit alkiot kehittyvät keskimäärin triploideja alkioita nopeammin. Hedelmöitystapahtuman videoseuranta voi myös antaa viitteitä siitä, että poikkeavan näköinen hedelmöitys saattaakin olla normaali. Esimerkiksi esitumien kokoerot saattavat antaa viitteitä siitä montako kromosomistoa munasolussa on. Havaitut esitumien kokoerot olivatkin merkittävin syy sille, että päätimme tutkia tapausselostuksessa kuvatut poikkeavasti hedelmöittyneistä munasoluista kehittyneet alkiot.
Tapausselostuksen munasolu 19 tuntia hedelmöityksen jälkeen. Mustan nuolen osoittama esituma sisältää siittiöperäiset kromosomit ja valkoisen nuolen esitumat sisältävät munasoluperäisen kromosomimateriaalin. Munasoluperäisten esitumien pienempi koko herätti oletuksen, ettei ylimääräisiä kromosomistoja ole vaan munasoluperäiset 23 kromosomia ovat jakautuneet näihin kolmeen esitumaan.
Poikkeavasti hedelmöittyneistä munasoluista kehittyvien alkioiden mahdollisuuksien tarkempi selvittäminen parantaisi hoitotuloksia joissakin tilanteissa. Toivottavasti juuri julkaistu tapausselostuksemme rohkaisee uusiin tutkimuksiin poikkeavan näköisistä hedelmöityksistä.
Peter Bredbacka, Antonio Capalbo, Kirsi Kananen, Ludovica Picchetta, Candido Tomás (2023): Healthy live birth following embryo transfer of a blastocyst of tetrapronuclear (4PN) origin: a case report, Human Reproduction, Volume 38, Issue 9, September 2023, Pages 1700–1704. https://doi.org/10.1093/humrep/dead151
Lue lisää
Alkioiden kromosomitutkimus ( PGT-A, niPGT-A)
Alkiodiagnostiikka (PGT‑M, PGT‑SR)
