Blogi 1.11.2017

Hedelmöityshoitojen kehittyessä monisikiöraskauksien ja hyperstimulaatioiden määrät ovat pienentyneet merkittävästi

Olen toiminut lapsettomuusklinikoilla 90-luvun alusta, ensi alkuun syventävien opintojen tekijänä, sittemmin pikku- ja myöhemmin isompana lääkärinä. Noina aikoina lapsettomuushoidot olivat jotain uutta ja potilaat joutuivat jonottamaan ensikäynnille pääsyä, myös yksityispuolella. Koska hoitojen raskaustulokset olivat hoitojen alkutaipaleella kohtalaisen alhaiset, pyrittiin raskauslukuja parantamaan lääkityksen tehoa lisäämällä. Hoidoissa pyrittiin kasvattamaan useampia munarakkuloita ja koeputkihedelmöityshoidoissa siirtämään useampia alkioita. Noina aikoina alkoikin Suomessa tehdyistä hoidoista kaksosraskauksia niin paljon, että ne näkyivät kansallisissa tilastoissa. Yksittäisiä kolmosraskauksiakin muistan alkaneen.

Toinen hoitojen iso riski oli munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymä, mikä tarkoittaa sitä, että munasolukeräyksen jälkeen vatsa ei paranekaan parissa päivässä, vaan turpoaa ja kipeytyy muutamaksi päiväksi. Näin voi käydä, jos koeputkihedelmöityshoidossa kasvaa paljon munarakkuloita ja munasolukeräyksessä saadaan paljon munasoluja. Pahimmillaan hyperstimulaatiopotilaat ovat saattaneet joutua sairaalahoitoon.

Pian kuitenkin alettiin miettiä hoitoihin liittyviä riskejä ja niiden mahdollista välttämistä. Suomalaisella monikeskustutkimuksella selvitettiin, montako alkiota kannattaa siirtää tuoreeltaan. Jos koeputkihedelmöityshoidossa saatiin saaliiksi useampi hyvä alkio, arvottiin parit kahteen ryhmään. Toisille siirrettiin tuoreeltaan yksi ja toisille kaksi alkiota. Kun kaikki samasta hoidosta saadut alkiot oli pakkasestakin siirretty, laskettiin kuinka monta lasta parit olivat saaneet. Kävi ilmi, että tuon aikaisillakin pakastusmenetelmillä oli suuri arvo, parit saivat lähestulkoon yhtä monta lasta molemmissa ryhmissä. Jos aluksi oli siirretty yksi alkio, saivat lapset alkunsa yksitellen ja jos alkuun siirrettiin kaksi alkioita, lapset saivat useammin alkunsa kaksosraskauden osapuolina.

Tämä oli käänteentekevä tutkimus ja siihen viitataan tiedelehdissä edelleen (Martikainen H et al., Hum Reprod. 2001:16;1900-3.). Käytännössä se vaikutti niin, että siirrettävien alkioiden määrä siirtoa kohden väheni kaikkialla Suomessa. Alla oleva kuva havainnollistaa monisikiöisten raskauksien määrän pienenemistä hedelmöityshoidoissa 1990-luvulta vuoteen 2015 mennessä. Monet muut maat seurasivat esimerkkiä. Kärsivällisyydellä alkionsiirroissa saatiin koko perheen hyvinvointia parannettua, kun lapset saivat syntyä yksi kerrallaan.

Edelleen kaksi alkiota voidaan siirtää tarvittaessa, jos raskausmahdollisuus vaikuttaa alentuneelta esimerkiksi munasolut tuottaneen naisen iän tai alkiolaadun vuoksi. Kaiken miettimisen ja arvioinnin jälkeenkin kaksosraskauksia kuitenkin alkaa edelleen, onneksi harvakseltaan, sillä kaksosraskauteen sisältyy lääketieteellisiä riskejä. Monet parit ovat kaksosarjessa jaksamisensa äärirajoilla.  Jotkin alkiot voivat joka tapauksessa jakautua kahtia niin, että vaikka olisi siirretty vain yksi alkio, alkaa ns. samamunainen eli identtinen kaksosraskaus.

Hyperstimulaatioriski on vuosien mittaan selvästi alentunut. Tähän on eniten vaikuttanut lääkevalikoiman monipuolistuminen ja suurempi varovaisuus lääkityksen suhteen. Hyperstimulaatio on riskinä etenkin niillä naisilla, joilla on ns. monirakkulaiset munasarjat. Näitä potilaita on toki edelleen, mutta koeputkihedelmöityshoidossa ns. GnRH-antagonistisyklit ja GnRH-agonistin käyttö tarvittaessa hCG:n asemesta ovat vähentäneet selvästi hankalampia hyperstimulaation muotoja.

Nykyisin hedelmöityshoidot ovat turvallisia niin naista kuin koko perhettäkin ajatellen.

Viitteet:

Martikainen H, Tiitinen A, Tomás C, Tapanainen J, Orava M, Tuomivaara L, Vilska S, Hydén-Granskog C, Hovatta O; Finnish ET Study Group. One versus two embryo transfer after IVF and ICSI: a randomized study. Hum Reprod. 2001 Sep;16(9):1900-3.

THL, Hedelmöityshoitotilastot


Jarna Moilanen

Jarna Moilanen
Vastaava lääkäri Helsinki, LT, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri


Kommentoi